Pidätkö itseäsi onnekkaana vai epäonnekkaana ihmisenä?
Vain harvat ihmiset syntyvät taidoilla, joita tarvitaan ollakseen ammattilaisurheilija. Tästä näkökulmasta ajateltuna olemme todennäköisesti kaikki ”epäonnekkaita”.
Emme siis yksinkertaisesti syntyneet tarpeeksi lahjakkaina. Olemmeko syntyneet keskivertoa fiksumpana, keskivertona tai keskivertoa alhaisemmalla älykkyydellä? Luulen, että kuulumme kahteen ensimmäiseen luokkaan. Luultavasti olemme siis syntyneet tässä tapauksessa onnekkaina.
Kärsimmekö esimerkiksi sairauksista tai huonosta olosta säännöllisesti? En muista, koska viimeksi tunsin huonoa oloa, joten olen onnekas.
Elämämme tai elämäntapamme voi vaikuttaa johonkin edellä mainittuun, mutta suurimmaksi osaksi olemme joko syntyneet onnekkaina tai epäonnekkaina.
Kuvitelkaapa, että olisimme voineet syntyä helposti maassa, jossa vaikkapa soditaan tai erittäin köyhässa maassa, missä on vain vähän ruokaa tarjolla, eikä meillä olisi mitään ylellisyyttä, jota pidämme itsestäänselvyytenä. Olemme siis kaikki onnekkaita.
Onni on myös kieltämättä vahvasti mukana urheiluvedonlyönnissä. Esimerkiksi kauden ensimmäisen kuuden ottelun aikana, joukkue x ja tässä tapauksessa sarjakärki on voinut olla yksinkertaisesti onnekkaampi kuin sarjataulukon keskivaiheella olevat joukkueet.
Kauden loppuun mennessä onnella ja epäonnella on kuitenkin paljon pienempi rooli, sillä otteluita on pelattu paljon enemmän.
Esimerkiksi dartsissa, mitä lyhyempi ottelu on, sitä enemmän lopputulokseen vaikuttaa onni. Ja taas toisinpäin, mitä pidempi darts ottelu on, sitä enemmän pelaajien taitotasot vaikuttavat lopputulokseen.
Yleensä rugby-ottelun voittajan ennustaminen on helpompaa kuin jalkapallo-ottelun voittajan ennustaminen. Syynä tähän on se, että vähämaalisissa peleissä onnella on suurempi rooli. Sanotaan, että rugby-ottelu päättyi lukemin 40-20.
Voittanut joukkue voittaa, vaikka he epäonnistuvatkin räikeästi muutamassa tilanteessa. Jalkapallossa taas yksikin epäonnistuminen tai vaikkapa paitsio muuttaa koko ottelun kuvaa sekä lopputulosta huomattavasti.
Saavatko jalkapallojoukkueet aina ansaitsemansa tuloksen?
Otetaan tarkasteluun ensimmäiseksi Englannin mestaruussarja viime kaudelta. Alla olevassa taulukossa on tilastoja, kuten tehdyt ja päästetyt maalit. Se näyttää myös joukkueiden laukaisutilastot.
Mestari Norwich teki 93 maalia. Heillä oli yhteensä 701 laukausta kohti maalia. He tekivät siis maaleja keskimäärin joka 7.56 laukaus.
Sheffield United teki ainoastaan 78 maalia. Joukkue laukoi kauden aikana yhtensä 583 kertaa maalia kohden. He tekivät maaleja keskimäärin joka 7.47 laukaus. Heillä oli siis lähes sama laukaisusuhde kuin Norwichilla, vaikka Sheffield tekikin 15 maalia vähemmän.
Leeds teki vielä vähemmän maaleja, ainoastaan 73. Yhden maalin saamiseksi he tarvitsivat keskimäärin 10,38 laukausta.
Paras laukaisusuhde oli West Bromilla. He tarvitsivat vain 7,15 laukausta maalin saamiseksi.
Middlesbroughin tilastot olivat taas erittäin heikolla tasolla. Joukkue teki ainoastaan vain 49 maalia ja he saivat yhden maalin jokaisesta 12,79 laukauksesta. Tämä suhde oli jopa huonompi kuin Ipswichin ennätys. Ipswich tarvitsi keskimäärin 12,64 laukausta saadakseen pallon verkkoon.
Toisaalta taas Middlesbrough pelasi vahvasti omaan päähän. Joukkueen maalia kohti lauottiin 600 laukausta ja he päästivät ainoastaan 41 maalia. Middlesbroughin vastustajat tarvitsivat keskimäärin 14,63 laukausta tehdäkseen maalin.
Ipswichi oli myös huonoin joukkue puolustamaan, kuten liigan heikoimmalta joukkueelta voi odottaakin. He päästivät maalin joka 8.31 veto.
Liigan seitsemän parasta joukkuetta tekivät keskimäärin yhden maalin jokaista 8.90 laukasta kohti. Heidän vastustajansa tarvitsivat keskimäärin 10.98 laukausta tehdäkseen maalin.
Taulukko näyttää joitain Norwichin viime kauden kotipelejä. Kyseisessä taulukossa näytetään sekä päästetyt että tehdyt laukaukset ja maalit.
Norwich hävisi Stokelle lukemin 1-0, mutta joukkue taas voitti laukaukset lukemin 15-6. Käyttämällä laukaisusuhdetta Norwich olisi tehnyt normaalisti yhden tai kaksi maalia tässä ottelussa ja Stoke olisi sen sijaan jäänyt nollille.
Tämäntyyppisen ottelun tyypillinen lopputulos olisi ollut Norwich 1.66 ja Stoke 0.66. Jalkapallo-otteluissa ei tietenkään ole puolikkaita maaleja, mutta kuten tilastot osoittavat, Stoke oli onnekas voittaessaan ottelun ja Norwich taas epäonnekas hävitessään. Jonain toisena päivänä lopputulos olisi voinut olla täysin erilainen samoilla laukaisutilastoilla.
Norwichin ja Nottingham Forestin ottelu, joka pelattiin 26. joulukuuta oli erityisen mielenkiintoinen. Ottelu päättyi lukemin 3-3. Forest teki kolme maalia vain yhdeksästä laukauksesta. Yleensä joukkue teki vain yhden maalin yhdeksällä laukauksella.
Norwich taas teki kolme maalia 27 laukauksella, mikä oli lähes heidän normaali laukaisusuhde. Forestin laukaisusuhde ei taas ollut lähellekkään normaalia, joten joukkue oli tässä ottelussa onnekas, kun taas Norwich epäonnekas, että voittoa ei tullut.
Jotain vastaavaa tapahtui myös, kun Norwich kohtasi Readingin. Ottelu päättyi tasapeliin 2-2, mutta laukaukset menivät 23-5 Norwichin hyväksi. Readingin ei normaalisti tekisi kahta maalia viidestä laukauksesta, mikä kuitenkin tapahtui tässä ottelussa.
Norwichilla ei kuitenkaan ole ollut aina pelkästään huonoa onnea. He voittivat muun muassa Swansean lukemin 1-0, vaikka Norwich hävisi laukaukset 8-12.
Esimerkiksi tasapeli olisi voinut ollat tässä tapauksessa oikeudenmukaisempi lopputulos. Keltavihreät pelasivat myös 2-2 tasapelin Sheffield Unitedia vastaan, vaikka Norwich hävisi laukaukset lukemin 17-7.
Olen lisännyt laukaisusuhteen oikeaan sarakkeeseen. Negatiiviset luvut ovat, kun West Bromilla oli enemmän laukauksia kuin vastustajillaan. He voittivat seitsemän kertaa, kun heillä oli vähemmän laukauksia kuin kotijoukkueella.
Seuraava taulukko näyttää koti-, vierasvoittojen ja tasapelin prosenttiosuuden laukaisutilastoihin. Tulokset ovat kauden 2014-15 alusta:
Kotijoukkue on voittanut noin 61 prosenttisesti, kun heillä on ollut vähintään yli 10 laukausta enemmän kuin vierasjoukkueella, 22 prosenttisesti pelannut tasapelin ja 17 prosenttisesti vierasjoukkue on voittanut ottelun.
Alarivillä näkyy, että kun vierasjoukkueella on vähintään 10 laukausta enemmän kuin kotijoukkueella vierasjoukkue voittaa 55 prosenttisesti, joukkueet pelaavat 23 prosenttisesti tasapelin ja kotijoukkue voittaa 22 prosenttisesti.
Jos joukkue voittaa laukaukset ja häviää ottelun, he voivat pitää lopputulosta epäonnisena. Kolikon toisella puolella taas joukkue voi pitää itseään onnekkaana, jos he voittavat ottelun, mutta häviävät laukaisutilastot.
Asiat eivät kuitenkaan ole aina yhtä yksinkertaisia. Joukkue voi esimerkiksi passivoitua tarkoituksella, kun he johtavat ottelua 2-0. Tällöin vastustaja tulee samaan laukauksia, mutta ei välttämättä yhtään maalia.
Laukaukset saattavat myös tulla kaukaa, jolloin kyseessä ei edes aina ole kunnollinen maalintekopaikka. Käytännössä et siis voi aina tietää, onko joukkue onnekas vai epäonnekas, mutta kuten taulukosta käy ilmi, vetoja tehdessä kannattaa huomioida laukaisutilastot.
Seuraava esimerkki tulee olemaan viimeinen. Siinä käymme läpi, minkälainen on sijoitetun pääoman tuotto, kun asetamme vedon pelkästään laukaisutilastojen mukaan:
ROI eli sijoitetun pääoman tuotto olisi ollut 11.22 prosenttia, jos kotijoukkueella oli vähintään yli 10 laukausta enemmän kuin vierasjoukkueella. Olisit taas tehnyt tappiota 26.06 prosenttia, jos olisit asettanut vedon vierasjoukkueelle kyseisissä otteluissa.
Keltaisella korostetut solut osoittavat, että on kannattavaa asettaa vetoja kaikille kotijoukkueille, jotka voittavat laukaukset maalia kohden. Myös vierasjoukkueiden tukeminen on kannattavaa, jos suurin osa laukauksista on maalia kohti.
Itse asiassa yksinkertainen strategia hyvien arvovetojen löytämiseksi on yrittää löytää joukkueet, jotka dominoivat laukauksia.
Tutkin, onko joukkue voittanut esimerkiksi puhtaasti tuurilla, tarkastelemalla maalia kohti tulevia laukauksia. Se ei kerro aina koko totuutta, mutta saat ainakin vähän osviittaa, miten ottelu voi päättyä.