EM-finaalien historia - Altavastaajien Tuhkimotarina
Tanska - EURO 1992
Epäilemättä EM-finaalin ensimmäinen suuryllättäjä oli Tanska vuonna 1992. Tanskan ei ollut edes tarkoitus pelata kyseisessä turnauksessa, mutta Jugoslavia perui osallistumisensa sodan takia ja näin ollen paikka avautui. Se oli alku yhdelle kaikkien aikojen tarinoille EM-kisoissa.
Tanskalla oli hyvä ja yhtenäinen joukkue kentällä, vaikka joukkueen sisällä olikin erimielisyyksiä. Miki Laudrup jätti Tanskan, koska hänellä oli erimielisyyksiä valmentaja Richard Møller-Nielsenin kanssa. “Maajoukkueeni nimi on Barcelona”, Michael sanoi ennen hänen viimeistä otteluaan.
Tanskan matka oli seuraavanlainen alkusarjassa: Joukkue pelasi tasapelin Englantia vastaan ensimmäisessä ottelussa, toisessa ottelussa tappio Ruotsia vastaan ja viimeisessä ottelussa voitto Ranskasta. Näin ollen Tanska pääsi jatkopeleihin pelkästään voittamalla Ranskan, joten ei olisi ollut kaukana, että punapaidat eivät olisi päässeet myöskään pudotuspeleihin. Toisen lohkon voitti Hollannin, joka keräsi kaksi pistettä enemmän kuin Saksa.
Ensimmäisessä välieräottelussa kohtasivat maailmanmestari Saksa ja isäntämaa Ruotsi. Ottelun voitti Saksa lukemin 3-2. Toisessa välierässä Tanska jatkoi yllättämistään hämmästyttävän ottelun jälkeen, jossa Henrik Larsen teki kaksi maalia. Ottelu eteni aina rankkareihin asti, jossa Marco van Basten oli ainut epäonnistuja, kun Schmeichel teki historiallisen torjunnan.
Finaalissa Tanska otti vakuuttavan voiton Saksasta lukemin 2-0 ja nappasi näin ollen historiansa ensimmäisen EM-mestaruuden.
Kreikka - EURO 2004
Vuoden 2004 EM-kisoissa Kreikka järjesti todellisen yllätyksen. Kreikan tarina on edelleenkin yksi hienoimmista altavastaajien tarinoista. Joukkueen päävalmentaja Otto Rehhagel tulee olemaan ikuisesti legenda Kreikassa, kuten myös Karagounis, Charisteas, Papadopoulos ja kaikki muut pelaajat.
Kreikan tyyli voittaaa mestaruus oli myös melko epätavallinen. Kreikka voitti alkusarjan ensimmäisen ottelun yllättävästi Portugalia vastaan, pelasi tasapelin Espanjaa vastaan ja kolmannella kierroksella joukkue hävisi Venäjälle. Kreikan pistemäärä ei ollut siis kovin suuri ja oli lähellä, että joukkue pääsi jatkopeleihin.
Kreikan pudotuspeliottelut olivat myös poikkeukselliset ja ne kuuluvat historiankirjoihin. Kreikka voitti kaikki kolme ottelua puhtaalla pelillä ja lukemin 1-0. Kreikan yltiöpuolustavaa pelitapaa pidettiin erittäin tylsänä monien jalkapallofanien mielestä, mutta kuten tuloksista näki, se oli myös tehokasta. Kaiken kaikkiaan Ranska, Tshekki ja lopulta Portugali eivät pystyneet murtamaan Kreikan vahvaa puolustuspelaamista.
Viimeinen ottelu Portugalia vastaan oli kaiken kaikkiaan viihdyttävä ja mielenkiintoinen, vaikka moni fani ei ostanutkaan Kreikan pelityyliä. Kyseisessä ottelussa Portugali muun muassa voitti laukaukset lukemin 16-4, mutta ainoastaan Kreikka onnistui maalinteossa. On jopa melko epätodennäköistä, että tulemme näkemään enää koskaan samankaltaista yllätystä, mikä Kreikka loi vuonna 2004
Ikimuistoinen EM-finaali - Meidän valintamme
Valintamme oli itseasiassa melko helppo tehdä, vaikka tarjolla on lähes loputtomiin ikimuistoisia EM-finaaleja. Valintamme on Ranskan ja Italian EM-finaali vuonna 2000. Itse turnaus oli myös melko ikimuistoinen, jossa näimme paljon legendoja kuten Figo, Totti, Zidane, Davids, Beckham ja paljon muita.
Ranskan ja Italian finaalin odotettiin olevan äärimmäisen tasainen ja kova kamppailu, sillä molemmat joukkueet olivat pelanneet mahtavan turnauksen. Ennen finaalia Italia ei ollut hävinnyt yhtään ottelua ja Ranskakin vain kerran Hollannille lukemin 2-3. Finaalin tapahtumat ovat kuitenkin se, mistä tämä ottelu tullaan muistamaan.
Marco Delvecchio teki ottelun ensimmäisen maalin 55. peliminuutilla, jonka jälkeen Italia alkoi keskittyä enemmänkin vain puolustamiseen ja ajan pelaamiseen tuttuun tyyliinsä. Näytti, että Italia onnistuu jälleen pitämään johdon puolustamalla, sillä joukkue ei ollut päästänyt ennen finaalia kuin kaksi maalia omaan päähän. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Sylvain Wiltord latasi pallon verkkoon 94. minuutilla ja vei ottelun jatkoajalle.
Jatkoajalla David Trezeguet ratkaisi ottelun legendaarisella puolivolleyllaan, joka muistetaan vielä tänäkin päivänä. Ranskan EM-mestaruudesta teki vieläkin hienompaa se, että joukkue oli myös tuolloin hallitseva MM-mestari eli Ranska nappasi tuplamestaruuden.
EM-finaalien mielenkiintoisia vedonlyöntitilastoja
EM-kisojen finaaleissa jännitys on tottakai korkeimmillaan. Monille ihmisille tämä pätee myös vedonlyönnissä, sillä vedonlyöjät ovat aktiivisimmillaan finaalien aikana. Finaaleihin on tarjolla valtavasti erilaisia vedonlyöntikohteita ja vedonlyöntivihjeitä..
Tutkitaan seuraavaksi aikaisempien vuosien finaaleita, jotta saamme paremman kuvan miten EM-kisojen 2021 finaali saattaa edetä. Olemme analysoineet muun muassa maalikeskiarvon, yli/alle -maalit, finaalissa jaetut kortit sekä ovatko ennakkosuosikit voittaneet ottelunsa.
Goal Average at EURO Finals 2.19
Over/Under 2.5 Goals 5 Over, 11 Under
- 1960: Soviet - Yugoslavia 1-1 (2-1 ET)
- 1964: Spain - Soviet 2-1
- 1968: Italy - Yugoslavia 1-1 & 2-0 (Two-legged final)
- 1972: W. Germany - Soviet 3-0
- 1976: Czechoslovakia - W. Germany 2-2 (5-3 penalties)
- 1980: W. Germany - Belgium 2-1
- 1984: France - Spain 2-0
- 1988: Netherlands - Soviet 2-0
- 1992: Denmark - Netherlands 2-0
- 1996: Germany - Czech 1-1 (2-1 ET)
- 2000: France - Italy 1-1 (2-1 ET)
- 2004: Greece - Portugal 1-0
- 2008: Spain - Germany 1-0
- 2012: Spain - Italy 4-0
- 2016: Portugal - France 0-0 (1-0 ET)
Kuten tilastoista näkyy, EM-finaaleissa tehdään yleensä vähemmän maaleja. Tämä ei tosin tule monellakaan varmasti kovinkaan suurena yllätyksenä, mutta kannattaa siis pitää aina tämä mielessä, kun asetat vetoja EM-finaaleihin tai muihin finaaleihin. Joukkueet pelaavat aina turvallisemmin riskittömämmin, kun ottelussa pelataan mestaruudesta.
Toinen syy vähäiselle maalimäärälle on myös joukkueet, joiden puolustuspäät ovat timanttisessa kunnossa, jos he ovat päässeet finaaliin asti. On kuitenkin poikkeuksellista, että 11/16 finaaleista on päätynyt alle 2.5 maaliin. Yli 2.5 maaliin on päästy ainoastaan vuotena 2021 EM-kisojen 1980 jälkeen.
Voittavatko ennakkosuosikit aina EM-kisojen puolivälierissä?
On aina vaikea ennustaa joukkueet, jotka pääsevät finaaleihin asti. Joskus finaaleissa ei edes ole kovia ennakkosuosikkeja, sillä mukaan mahtuu aina yllättäjiä kuten vaikkapa Kreikka ja Tanska aikaisempina vuosina.
Yleensä finaaleissa kuitenkin pelaa joukkueita, joilta odotettiin mestaruuden voittamista ennen turnauksen alkua. Mutta jos vastaan kysymykseen, voittavatko ennakkosuosikit aina, vastaus on yksinkertaisesti ei.
Keltaiset ja punaiset kortit EM-kisojen 2016/2012/2008/2004 Finaaleissa
- 1960: Ei tietuetta
- 1964: Ei tietuetta
- 1968: Ei tietuetta
- 1972: 1 Keltainen
- 1976: 2 Keltainen
- 1980: 4 Keltainen
- 1984: 5 Keltainen, 1 Punainen
- 1988: 5 Keltainen
- 1992: 6 Keltainen
- 1996: 4 Keltainen
- 2000: 4 Keltainen
- 2004: 6 Keltainen
- 2008: 4 Keltainen
- 2012: 2 Keltainen
- 2016: 10 Keltainen
Over/Under 3.5 cards (Yellow = 1, Red = 2) 9 Over, 3 Under
Vedonlyönti keltaisen ja punaisen kortin määrästä EM-kisoissa voi olla erittäin viihdyttävää ja tuottoisaa. Yli/alle 3.5 linjassa kertoimet pyörivät yleensä 2.0 kerroinalueella. Jatkopeleissä ja varsinkin finaaleissa kertoimet nousevat jopa 4.5. Kuten voimme nähdä, finaaleissa jaetaan yleensä paljon kortteja. Poikkeuksena ovat oikeastaan vuoden 1972 - 1976 ja 2012 EM-finaalit. Muuten olemme nähneet, että kortteja ollaan nähty paljon enemmän kuin 3.5. Vuoden 2016 EM-finaali on varsinkin ikimuistoinen, sillä silloin kortteja jaettiin peräti 10 kappaletta.
EM-kisojen 2021 finaaliin voi siis olla järkevää kokeilla asettaa vaikkapa 5.5, 6.6 tai jopa isompia linjoja korttien suhteen, jos kertoimet ovat tarpeeksi korkeita. Tottakai kannattaa myös huomioida joukkueet, jotka kohtaavat finaaleissa, mutta kaiken kaikkiaan on odotettavissa, että kortteja on jälleen luvassa. On myös huomionarvoista, että finaaleissa ei nähdä paljoakaan punaisia kortteja, sillä pelaajat tottakai pyrkivät välttämään sen kaikin keinoin, eivätkä tuomaritkaan anna ulosajoa kovin helposti loppuottelussa.